Datasepän koodikoulun koodileirit pidettiin juhannuksen jälkeisellä viikolla Ylivieskan Raudaskylällä. Paikkana oli idyllinen Raudaskylän Kristillinen Opisto, joka nyt toista vuotta tarjosi koodileirejä osana kesän leiritoimintaansa. Opistolla on pitkä perinne musiikkileirien järjestämisestä – klassisesta popmusiikkiin ja puhallinmusiikkiin. Raudaskylä on noin 800 asukkaan kyläyhteisö Pohjois-Pohjanmaalla Ylivieska- nimisessä kaupungissa. Kyläyhdistys on panostanut viihtyisän elinympäristön tarjoamiseen lapsille ja nuorille maaseudulla, joten  kylältä löytyy mm. ympärivuotisessa käytössä oleva lähiliikunta-alue parkour-puistoineen ja skoottausalueineen, unohtamatta leikkipuistoa ja mobiilisuunnistusta. Lähellä Opistoa on Kalajoki ja sen ylittävä jännittävä riippusilta ja lintutorni. Tämä ympäristö tarjosi mainiot puitteet myös koodileiriläisille.

Leiriläisen tekemä leirilogo

Pienten leiriläisten kanssa alkoivat koodileirit maanantaina. Innokkaita ja vilkkaita 7-9 vuotiaita saapui aamulla 12 leiriläistä Opiston infoon. Jännitys oli käsin kosketeltavaa, puheensorinaa ei juuri kuulunut. Muutamat näppäilivät älylaitteitaan. Koodiope johdatti leiriläiset koodausluokkaan, jossa aloitettiin tutustuminen toisiimme ja Rauski-roboon. Tunnelma vapautui nopeasti, kun porukka pääsi ohjailemaan robottia ja huomasi, ettei tässä mistään liian vaikeasta ole kyse. Parin päivän aikana ehdimme tutustua hieman koodauksen alkeisiin ja koodata omaa pelisovellustakin. Pääpaino oli kuitenkin kivassa koodausaiheisessa ajanvietteessä, ulkoilussa, hyvässä seurassa ja tietysti herkullisessa ruuassa. Koodiopelle leirin huipennus tuli viimeisellä välipala-tauolla, jossa leirin lähes nuorin kaveri kysyi: ”Onko tämä leiri taas ensi kesänä, Minä ainakin tulen tänne varmasti!!”

Keskiviikkona saapuivat isommat koodileiriläiset, eli 10-13 vuotiaat. Heissä oli mukana jo konkareitakin (=viime vuonna leirillä olleita). Ja muutama enemmänkin harrastuksena koodaillut. Jännitys infoon tullessa oli kuitenkin kova, koska olivathan he kaikki lähes outoja toisilleen. Rauski-robo laukaisi jälleen jännityksen, koska kyllähän robon ohjailu kaikilta onnistuu..
Päivien sisältö oli laadittu seuraavaksi:
1.pv code.org koodausta.
2.pv scratch koodausta.
3.pv scratch ja kodulab koodausta.
4.pv musiikkiohjelmointia.

Koodauksen välissä tietokoneettomia tehtäviä, kuten paperilennokin algoritmi, ja tietysti parkourausta läheisessä puistossa.

Sisällön valinta osoittautui mielekkääksi. Erilaisille tyypeille löytyi mieluista kokeilemista koodauksen parista. Ja vaikka jollakulla jostain osa-alueesta joillakin oli jo paljon kokemusta, niin hänkin sai kokeilla jotain uutta. Koodiope antoi aika vapaasti leiriläisen keskittyä omaan koodiprojektiinsa, jos hänellä sellainen oli mielessä. Mutta kaikki ainakin kokeilivat koodata kaikilla työkaluilla: code.org, scratch, kodulab, sonicpi.

Leirien parasta antia olivat kaverisuhteet, jota syntyi leiriläisten kesken. Koodiope pääsi näkemään sellaisten samanhenkisten pikkukoodareitten ystävyysuhteitten syntyä, joka luultavasti kestää pitkään jopa ihmisiän. Teen yhteenvetoa leirien sisällöstä ja niiden kehittämisestä kesän aikana. Mutta nyt on kiva jäädä kesäloman viettoon koodausopetuksesta!!

Syksyllä Datasepän koodikoulu tarjoaa uusia juttuja Ylivieska-Nivala-Sievi alueen pikkukoodareille. Jäädään odottamaan mitä ne ovat..