Naisten koodileiri Suomessa 2018

Naisten koodileirin 12.-15.4.2018 ilmoittautuminen on käynnistynyt.

Naisten koodileirin idea lähti FB-ryhmästä Ompeluseura LevelUP Koodarit. Siellä kyseltiin Suomessa pidettävää naisten koodileiriä. Itsestä tuntui heti, että mikä ettei sellaisen saisi pystyyn.. Pienemmällä porukallla sitten aloitettiin suunnittelu, ja kohteeksi valikoitui Isosyöte – Suomen eteläisin tunturi. Syynä se, että parilla meillä valmistelijoilla sattui olemaan valmiita kontakteja sinnepäin, ja tuntemusta alueesta.

Datasepän koodikoulun aloitin muutama vuosi sitten sillä ajatuksella, että vien koodauksen ilosanomaa peruskoululaisille. Parina kesänä olen hyvällä vastaanotolla pitänyt lasten koodileirejä. Mutta sittemmin on tullut tarpeita opettaa koodauksen alkeita myös aikuisille.

Toivotaan, että ilmoittautujia tulee riittävästi ja saamme leirin käyntiin!
Tämän tyyppisellä toiminnalla voimme toivottavasti tsempata uusia naisia alalle. Leirille voi lähteä kokeilemaan olisiko tämä oma juttu!

Itse 20 vuotta miesvaltaisella ohjelmistoalalla toimineena liputan sen puolesta, että lisää naisia vaan koodaamaan!!

20.3.2018 tilanne:
ILMOITTAUTUNEITA EI EHDITTY SAADA RIITTÄVÄSTI ENNEN HOTELLIHUONEIDEN VAHVISTUSPÄIVÄÄ, NIIN SUUNNITTELEMME KESÄLLE UUTTA TOTEUTUSTA VAELLUKSEN JA KOODAUKSEN MERKEISSÄ !!

Advertisement

Opetussuunnitelman mukainen opetus vaarassa?

Opetushallitus suosittelee oppilaiden ja digilaitteiden (=tietokoneet, tabletit, cromebookit) väliseksi suositeltavaksi suhteeksi 1:2 alakouluissa ja 1:1 yläkouluissa sekä sitä myöhemmissä oppilaitoksissa. OPS puolestaan määrittää, että oppilailla on oikeus saada tietotekniikkaa apuna käyttävää opetusta (lähes) kaikissa oppiaineissa.

Toteutuuko suositus ja määritys oppilas/laite suhde Suomessa 2018?
Varmasti osassa Suomea toteutuukin, mutta suuria eroja kuuluu olevan, kun olen seurannut opettajien keskusteluja maassamme. Käykö niin, että köyhempien kuntien lasten oikeudet OPS:n mukaiseen opetukseen vaarantuvat? No arvatenkin käy näin.

Yksi huono esimerkki opetussuunnitelman mukaisen opetuksen vaarantumisesta on Ylivieskan Jokirannan yläkoulu, jossa on 620 oppilasta. Koululla on akuutti laitepula, koska tietokoneiden suhde oppilasmäärään on vain 1:10. Mitä tämä sitten käytännössä tarkoittaa 620 oppilaan koulussa???

Datasepän koodikoulu on tietysti huolissaan etenkin OPS 2016 tulleesta koodauksen opetuksesta, vaikka laitepula luonnollisesti vaikuttaa kaikkiin aineisiin. Ohjelmoinnin opetuksen piti alkaa vuoden 2017 syksyllä kaikilla yläkoulun 7. luokkalaisilla, mutta eipä alkanut Ylivieskassa. Kysyin syytä siihen Markus Överstiltä, joka on matemaattisten aineiden ja tietotekniikan opettaja Ylivieskan Jokirannalla. Tässä keskustelu:

Kysymys:
”Miksi 7. luokkalaisille ei ole ollut koodausta teidän yläkoulussa?”
Vastaus:
”On koodausta suunnitelman mukaan 7.luokkalaisilla matematiikassa 4h ja käsitöissä (mahdollisesti) … tai matikassa ei voi olla meidän koulussa, kun meillä ei ole riittävästi laitteita. Olemme laitepulasta informoineet eteenpäin useasti, mutta parannusta ei ole vielä saatu aikaan! Erityisen haastavaa ja käytännössä mahdotonta laitepulasta johtuen on toteuttaa OPS:n ohjetta, että laitteita tulisi käyttää edes viikoittain kussakin aineessa apuna!”
Kysymys:
”Milloin koodausta sitten opetetaan nykyisille seiskaluokkalaisille?”
Vastaus:
”Kahdeksasluokkalainen voi ottaa valinnaisena aineena tietotekniikan, ja siellä tulee ohjelmointia…  ”

Käytännössähän tilanne Ylivieskassa on se, että yläkoulun oppilas ei saa OPS:n mukaista opetusta tietotekniikan käyttöön eri oppiaineissa eikä  ohjelmoinnissa 7.-9. luokilla suositeltua määrää, ellei valitse tietotekniikka valinnaisena. Toisaalta, jos kaikki ottavat valinnaiseksi tietotekniikan, niin kurssin toteutus vaarantuu!

Jotain tarttis tehrä ja pian!!

Miksi tytöt eivät koodaa?

Olen koodaava nainen, ja olen viihtynyt alalla jo 20 vuotta. Siitä huolimatta en laske itseäni nörtiksi ollenkaan. Luonto ja ulkoilu on lähellä sydäntäni, en pelaa älypelejä saatikka, että tietokoneen osat ja laitteet, tai matematiikko hirveästi  kiinnostaisi minua. Minä haluaisin kovasti saada tyttöjä innostumaan ohjelmistoalalle, koska tiedän heistä moni tulisi siellä viihtymään. Vielä enemmän haluaisin heittää roskakoppaan stereotypia energiajuomaa nauttivasta laihasta nuoresta miehestä, joka on koodari nörtti ja kiinnostunut vain matematiikasta. Mietinnässä on minulla, kuten monella muullakin Suomen maassa tällä hetkellä, mitä asialle voisi tehdä. Netissä selatessani törmäsin tänään kivaan koodauksesta kertovaan artikkeliin, jonka haluan jakaa myös omille lukijoilleni. Artikkelin kirjoittaja on viestintäkouluttaja.

http://wau.fi/artikkelit/miksi-tytot-eivat-koodaa

Linkin artikkelista poimittuja pohdintoja:

Kun siis kysytään, miksi tytöt eivät koodaa, vastataan samalla kysymykseen. Tytöt eivät koodaa, koska koodaaminen ei ole vielä kaikkien oma juttu. Eikä tämä ole mitään feministipropagandaa, vaikka laiskempi niin saattaisi ajatella. Tämä on yleistysongelma. Luokitteluongelma. Erittelyongelma. Kiinnitämme epäoleellisiin ominaisuuksiin liikaa huomiota. Koodaamisen pitäisi olla kaikkia varten, kaikkien käytössä, kaikkien ymmärtämää. Myös niiden, jotka eivät sitä tee työkseen.

” Tytöt kasvatetaan tottelemaan, noudattamaan sääntöjä ja olemaan sievästi. Kiltti tyttö ei pyri kohti vaaraa, eikä kokematon lähde kokeilemaan ellei häntä siihen laiteta tai hänestä itsestään löytyy seikkailijageeni. Tytöille on annettava mahdollisuus ymmärtää koodaamista taiteen välineenä, rakennuspalikkana ja jonain muuna kuin passivoivana, sisältököyhänä tekemisenä joka ei kavereita kiinnosta”

”Jos minä olisin teknologiatalon johdossa …
…  perustaisin koodikoulun, johon kutsuisin kaikenlaisia ihmisiä. Nettivallankumouksellisina meidän tehtävämme ei ole opettaa koodareita, vaan näyttää miksi me koodaamme. Mitä koodaaja saa aikaan ja mihin koodausta voi käyttää?”

Datasepän koodikoulu ei ole teknologiatalo (viittaan em. tekstiin), mutta pyrin tarjoamillani kerhoilla, leireillä ja kursseilla toteuttaa tätä kirjoittajan peräänkuuluttamaa: ” … meidän tehtävämme ei ole opettaa koodareita, vaan näyttää miksi me koodaamme!”.
Tätä päämäärää kohti halusivat uskoakseni OPS2016 tekijätkin peruskoulun menevän koodauksessa. Lasten ja nuorten tulisi nähdä jo koulussa mihin kaikkeen koodauksella voi vaikuttaa eli miksi me koodaamme. Kaikista ei voi EIKÄ SAA tulla koodareita!