Avainsana-arkisto: Ohjelmointi

Miksi koodausta ei pitäisi opettaa vain matematiikan tunnilla?

Ymmärrän hyvin sen, miksi koodausta tulee opettaa peruskoulussa. Ja senkin ymmärrän, jos koodausta opetetaan matematiikan tunnilla, koska jostainhan on aika opiskeluun on otettava tuntikehystä suurentamatta. Mutta sitä en ymmärrä miksi asia on käännetty niin, että matematiikkaa opiskellaankin ohjelmoinnin avulla?! Useista eri artikkeleista julkisuudessa olen lukenut yleisen suuntauksen kulkevan kohti tuota juuri mainitsemani.

Onko OPS2016 tekijöiden tarkoitus ollut tämä. Sitä voi epäillä. Miksi?  Koska ohjelmien ja sovellusten kehittäminen ei ole pelkkää koodausta tai matematiikkaa. Siinä tarvitaan luovuutta. Siinä tarvitaan asiantuntemusta eri aloilta. Tuskin tekijät ovat ajatelleet, että koodataan vain koodauksen vuoksi. Varmasti ajatuksena on ollut sovelluskehitys muodossa tai toisessa. Yksi peruskoululaisia lähellä olevan asia ovat älylaitteet ja pelit. Esimerkiksi pelin kehittämiseen tarvitaan asiantuntijoita tarinan laatimiseen, grafiikan ja äänten luomiseen.  Koodari yhdistää nämä asiat koodilla sovellukseksi eli peliksi. Toinen esimerkki on Suomen kouluissa yleisesti käytetty Wilma-järjestelmä. Sen kehittämiseen on tarvittu asiantuntijoita opetusalalta määrittelemään tarvittavat sisällöt, jotta koodari on osannut rakentaa sovelluksen. Voiko peruskoululainen ymmärtää kaiken tämän, jos koodaus liitetään vain matematiikan opiskeluun!

Parempi tapa koodauksen opiskeluun olisi lisätä ongelmien ratkaisua sovellusten avulla muihinkin oppiaineisiin. Jokaisella oppilaalla löytyy takuulla ainakin yksi aine, joka kiinnostaa muita enemmän. Jos ohjelmoinnin perusideasta keskustellaan oppilaiden kanssa muissakin oppiaineissa matematiikan lisäksi, syntyy takuulla oivalluksia ja ideoita erilaisista sovelluksista. Näitä sovelluksia voidaan sitten toteuttaa koodaamalla kulloinkin sopivassa ohjelmointiympäristössä esim.  nettisivut, peliohjelmointi, robotit yms. Matematiikan tunti voisi olla paikka, jossa opiskellaan ohjelmoinnin perusrakenteet. Muissa aineissa sitten kehitetään sovellukset. Positiivinen suhtautuminen ohjelmointiin voisi olla yksi tavoiteltavista asioista peruskoulun päätteeksi. Koodaripula työmarkkinoilla on kova tällä hetkellä. Positiivisesti ohjelmointiin suhtautuvalle löytyy varmasti paikka työmarkkinoillla tulevaisuudessa. Kun nuori ymmärtää, että pystyy kehittämään sovelluksen, vaikkei matikassa nero olekaan, se voi vaikuttaa jatko-opintoihin ja antaa itseluottamusta. Vaikka ei koodaria kaikista tarvitse tulla, niin hyvä on ymmärtää miksi ohjelmointia tehdään, missä sitä käytetään ja miksi siitä puhutaan niin paljon.

Olen yli 20 vuotta koodannut, eikä vastaani ole tullut ohjelmistoprojektia, jossa olisi tarvinnut syvällisesti matematiikkaa ymmärtää tai soveltaa. Yhteen-, vähennys-, kerto-, jako- ja prosenttilasku on pitkälti riittänyt. Onko minulla ollut vain huono onni, kun ei ole matematiikan sovelluksia tullut eteeni. Olen kyllä tehnyt koodausta mielestäni aika monessa erilaisessa ympäristössä: sulautetut järjestelmät (kännykkä, tukiasema), älypuhelin, tietokanta, tietojärjestelmä, nettipalvelu, kotisivut..  Koodaus vaatii kyllä tekijältään paljon muutakin, kuin matemaattista ajattelua: Järjestelmällisyys, systemaattisuus, luovuus.. onhan niitä kuvaavia sanoja paljon!

Minua innoitti kirjoittamaan tästä aiheesta vastikään lukemani artikkeli: https://www.vapamedia.fi/artikkeli/miksi-koodausta-pitaa-opettaa/

Advertisement

Miksi tytöt eivät koodaa?

Olen koodaava nainen, ja olen viihtynyt alalla jo 20 vuotta. Siitä huolimatta en laske itseäni nörtiksi ollenkaan. Luonto ja ulkoilu on lähellä sydäntäni, en pelaa älypelejä saatikka, että tietokoneen osat ja laitteet, tai matematiikko hirveästi  kiinnostaisi minua. Minä haluaisin kovasti saada tyttöjä innostumaan ohjelmistoalalle, koska tiedän heistä moni tulisi siellä viihtymään. Vielä enemmän haluaisin heittää roskakoppaan stereotypia energiajuomaa nauttivasta laihasta nuoresta miehestä, joka on koodari nörtti ja kiinnostunut vain matematiikasta. Mietinnässä on minulla, kuten monella muullakin Suomen maassa tällä hetkellä, mitä asialle voisi tehdä. Netissä selatessani törmäsin tänään kivaan koodauksesta kertovaan artikkeliin, jonka haluan jakaa myös omille lukijoilleni. Artikkelin kirjoittaja on viestintäkouluttaja.

http://wau.fi/artikkelit/miksi-tytot-eivat-koodaa

Linkin artikkelista poimittuja pohdintoja:

”Kun siis kysytään, miksi tytöt eivät koodaa, vastataan samalla kysymykseen. Tytöt eivät koodaa, koska koodaaminen ei ole vielä kaikkien oma juttu. Eikä tämä ole mitään feministipropagandaa, vaikka laiskempi niin saattaisi ajatella. Tämä on yleistysongelma. Luokitteluongelma. Erittelyongelma. Kiinnitämme epäoleellisiin ominaisuuksiin liikaa huomiota. Koodaamisen pitäisi olla kaikkia varten, kaikkien käytössä, kaikkien ymmärtämää. Myös niiden, jotka eivät sitä tee työkseen.”

” Tytöt kasvatetaan tottelemaan, noudattamaan sääntöjä ja olemaan sievästi. Kiltti tyttö ei pyri kohti vaaraa, eikä kokematon lähde kokeilemaan ellei häntä siihen laiteta tai hänestä itsestään löytyy seikkailijageeni. Tytöille on annettava mahdollisuus ymmärtää koodaamista taiteen välineenä, rakennuspalikkana ja jonain muuna kuin passivoivana, sisältököyhänä tekemisenä joka ei kavereita kiinnosta”

”Jos minä olisin teknologiatalon johdossa …
…  perustaisin koodikoulun, johon kutsuisin kaikenlaisia ihmisiä. Nettivallankumouksellisina meidän tehtävämme ei ole opettaa koodareita, vaan näyttää miksi me koodaamme. Mitä koodaaja saa aikaan ja mihin koodausta voi käyttää?”

Datasepän koodikoulu ei ole teknologiatalo (viittaan em. tekstiin), mutta pyrin tarjoamillani kerhoilla, leireillä ja kursseilla toteuttaa tätä kirjoittajan peräänkuuluttamaa: ” … meidän tehtävämme ei ole opettaa koodareita, vaan näyttää miksi me koodaamme!”.
Tätä päämäärää kohti halusivat uskoakseni OPS2016 tekijätkin peruskoulun menevän koodauksessa. Lasten ja nuorten tulisi nähdä jo koulussa mihin kaikkeen koodauksella voi vaikuttaa eli miksi me koodaamme. Kaikista ei voi EIKÄ SAA tulla koodareita!

Jos Scratch koodausta alakoulussa, niin mitä koodata yläkoulussa – MIT App Inventor

Ohjelmointia opetetaan peruskoulussa jokaiselle luokalle jatkossa. Alakoulu aloittaa ohjelmoinnin alkeista, joissa oppimisympäristönä on yleisesti visuaaliset oppimisympäristöt Scratch, code.org, Bomberbot tms. Näillä ympäristöissä tulee visuaalinen ohjelmointi ja ohjelmoinnin perusrakenteet tutuiksi.

Kun alkeet hallussa, niin ainakin innokkaimmat halajavat kokeilla jotain uutta. Mitä luulette, kiinnoisiko oman sovelluksen koodaaminen älypuhelimeen yläkoululaisia?

Scratch alkeiden jälkeen koodaaminen MIT App Inventor- työkalulla tuntuu helpolta. App Inventor on selaimessa toimiva ilmainen visuaalien ympäristö, jossa käskyt ”raahataan” ohjelmaan, kuten Scratchissä. Oma älypuhelin voidaan liittää langattoman Wi-FI:n avulla voi toimimaan testiympäristönä, joka tarkoittaa, että voit kokeilla koodauksen tuloksia välittömästi puhelimestasi. Valmiin sovelluksen voi jakaa apk-pakettina myös muiden kavereiden puhelimiin … tai vaikka julkaista myytävä versio Play kauppaan. Hyvät tutoriaalit takaavat, että homma onnistuu!

Alkuun pääsyyn löytyy ohjeet täältä: http://appinventor.mit.edu/explore/

Suosittelen tutustumaan!
MIT App Invertor, jossa opiskelijat voivat oppia PELAAJAOPPIJANA, eli tämä ei vaadi opettajaltakaan syvällistä ohjelmoinnin tuntemusta. Mutta jos kuitenkin kaipaat koulutusta ohjelmoinnin alkeisiin ja ehkä MIT App Inventoriin, niin Datasepän koodikoulu järjestää sellaisen Maaliskuussa 2018 Ylivieskassa. Seuraa ilmoittelua!

Musiikkiohjelmointia alakoulussa – kevätlukukauden loppukevennys

Aikaisemmin keväällä törmäsin artikkeliin, jossa kerrottiin Mehackitin musiikkiohjelmoinnin tarjonnasta. Päätin pyytää lähikouluni 6. luokkalaiset testiryhmäksi, ja kokeilla, miten luonnistuu sen ikäisten kanssa biisien tekeminen.  Itsellänikään kun ei musiikillista taustaa ole.

Sonic PI on ohjelman nimi, jolla ohjelmoidaan elektronista musiikkia. Se on ilmainen työkalu, ja sen saa ladattua netistä. Ohjelman voi asentaa mm. Mac, Window, Linux- tietokoneille. Me käytimme muutaman vuoden vanhoja Windows 7 tietokoneita. Asennukseen tarvittiin Admin- tunnukset. Sujuvasti toimi Sonic PI, vaikkei tietokoneet todellakana mitään ”tykkejä” olleet.

Sonic PI:ssä kyse ei ole enää visuaalisesti ohjelmoinnista, vaan koodi kirjoitetaan perinteisellä tavalla (=tekstinä) ohjelmaksi eli biisiksi. Mehackitin sivuilla on hyvät ohjeet Sonic PI:llä ohjelmointiin ja paljon valmiita esimerkkejä, joita muokkaamalla pääsee pitkälle. Päätin kuitenkin hieman supistaa ja yksinkertaistaa ohjeita, koska aikaa oli käytössämme vain kaksi tuntia ja kyseessä nuoremmat opiskelijat, kuin on Mehackitin ohjeen kohderyhmä (=K13). Tästä löytyy linkki ohjeisiin, joiden avulla me teimme biisejä:
https://raudaskoskenkoodikerho.wordpress.com/2017/05/25/musiikkiohjelmoinnin-tehtavia-sonic-pi/

Pari tuntia hurahti vähän liiankin äkkiä. Paljon saimme kuitenkin aikaa, jokainen viriteltyä ainakin: rumpubiitin ja bassoraidan. Päämelodia jäi ajanpuutteen takia osalta tekemättä, mutta mukava ja toivottavasti mieleenpainuva ohjelmointikokemus saatiin!! Innokkaimmat nauhoittivat ja tallensivat tekemänsä biisin, jotta pääsevät esittämään sen myös kotona.

Edellytys sille, että näinkin paljon saatiin aikaan parissa tunnissa, oli copy-paste toiminnon hallinta. Se käytiin ensin yhdessä läpi, koska:
”Koodausvinkki numero yksi:
Koodatessa tarvii normaalitilanteessa vain vähän kirjoittaa tekstiä. Yleensä riittää, kun osaa kopioida koodia paikasta toiseen ja tehdä siihen tarvittavat muutokset.”

Voin suositella tämän tyyppistä kokeilua ohjelmoinnin oppitunnille 5. tai 6. luokan keväälle loppukevennyksenä. Ei vaadi pitkää perehtymistä opettajaltakaan.
Päivän tärkein anti ja tavoite oli, että ohjelmointia voidaan hyödyntää aika laaja-alaisesti 🙂

Koodareitten suosimat ohjelmointikielet – mitä kieliä yritykset käyttävät ?

Kouluissa mietitään millaisia ohjelmointikieliä oppilaille tarjottaisiin. Olisi hyvä tiedostaa myös yritysmaailman näkemys tähän. Koulujen olisi järkevää tarjota oppilaille sellaisia ohjelmointikieliä, joilla on tulevaisuutta , ja joita käytetään maailmalla paljon.

Suomesta 101 yritystä vastasi it-markkinasta kyselyyn, jossa selvitettiin mm. suosituinta ohjelmointikieltä. Juttu löytyy kokonaisuudessaa tästä linkistä
(https://www.itewiki.fi/blog/2017/05/kaytetyimmat-ohjelmistokehityskielet-ohjelmointikehykset-ja-julkaisujarjestelmat-suomessa/), 

  1. Javascript
  2. PHP
  3. Java
  4. Python
  5. C#
  6. C++
  7. C

Javascript ja PHP erottuvat koodareiden laajimmin hallitsemina kehityskielinä. Etenkin Javascipt on nostanut profiiliaan viime vuosina, vaikka sitä pidettiin vielä 15 vuotta sitten ihan leikkikaluna. Yhteistä näillä on se, että ne ovat helpohkoja oppia, vaikka ihan ensimmäisenä kielenä. Molemmilla pystyy kuitenkin koodaamaan vaativiakin sovelluksia esim. verkkokauppoja tai toiminnanohjausjärjestelmiä. Noin 90 % markkinassa toimivista yrityksistä omaa Javascript-osaamista ja noin 80% tuntee PHP-kehityksen.

Voisi heittää ilmaan arvauksen, ettei Javascriptin ja PHP:n oppiminen ainakaan hukkaan mene, vaikka suosio laskisikin tulevina vuosina. Otetaanpa  esimerksi 80-luvun hitti Cobol. Sillä on tehty aikanaan paljon mm. pankkijärjestelmiä, joita käytössä edelleen. Eli se ei ole kadonnu mihinkään. Nyt vain on tilanne, ettei Cobol-osaajia tahdo löytyä. Palkat kipuavat pilviin!

Lapset opiskelevat jatkossa ”koodausta” alaluokilta lähtien käyttäen helppoja graafisin oppimisympäristöjä, kuten Scratch, code.org ja code.org. Näitä tarvitaan, että koodaus tulee tutuksi riittävän helpolla tasolla. Nämä ympäristöt antavat käsityksen siitä, mitä ohjelmointi tarkoittaa ja mitä varten sitä tehdään. Mutta miksi eivät isommat eli yläkoululaiset opiskelisi suoraan sellaista kieltä, jota voi joskus jatko-opinnoissa tai työelämässä tarvita?
Javascript, PHP tai Python ovat ns. scriptikieliä, ja niillekin on luottu helppoja oppimisympäristöjä. Näitä kannattaa koulujen harkita.

Tässä yksi esimerkki matalan kynnyksen oppimisympäristöstä Javascriptiin:
https://code.org/educate/applab
Ja tässä pythoniin:
http://www.teromakotero.fi/python-klubi/

Vähemmän tavaraa, enemmän elämyksiä
Elämyslahjat.fi

Kokeilussa Bomberbot – koodauksen oppimispeli alakouluun

Loin itselleni opettajan tunnukset Bomberbot- oppimispeliin kokeillakseni mitä se tarjoaa. Ohjelmistosta voi valita alkeis- tai/ja jatkokurssin. Kokeilutunnuksella oli avoinna vain osa alkeiskurssin sisältöä, mutta sekin riitti vakuuttamaan minut ohjelman käyttökelpoisuudesta alakoulussa.

Alkeet osio sisälsi tuntisuunnitelmat 1-11, jotka tosiaan alkoivat ihan alkeista. Oman aiemman kokemukseni perusteella alkeiskurssi voisi sopia noin 10 vuotiaille, tai saattaisi sopia jopa nuoremmillekin. Mielestäni kuitenkin on hyvä pitää koodauksen opetus sillä tasolla, että se on aluksi mieluummin liian helppoa oppilaille, kuin vaikeaa. Kukin tuntisuunnitelma sisälsi opettajalle perehdytys materiaalia, jolla pääsee aiheeseen sisälle nekin, joilla ei mitään aiempaa kokemusta aiheesta. Tuntisuunnitelmat oli 60minuutin pituisia, joista jokainen sisälsi tietokoneetonta tekemistä ja koodausharjoituksia tietokoneella. Tästä tykkäsin, että ei suoraan syöksytä tietokoneelle, vaan ”kuivaharjoitellaan” asiaa ensin.

Oppilaat kirjautuvat ohjelmaan omilla tunnuksillaan ja opettaja omillaan. Näin opettaja voi tunnin jälkeen omalla tunnuksellaan käydä katsomassa miten oppilaat suoriutuivat tehtävistä. Paras piirre oli mielestäni osio, jossa oppilaan tunnuksella pääsee luomaan oman pelimaailman. Toiset käyttäjät voivat lisäksi nähdä ja käyttää näitä itse tehtyjä maailmoja. Tämä parasta siksi, että aina on niitä lapsia, jotka etenevät nopeammin. Tässä luovassa osioissa he voivat toteuttaa itseään, kun muut vielä tekevät perusharjoituksia.

Näytti siltä, että Alkeet- osan opiskeluun saisi helposti kokonaisen lukuvuoden käytettyä. Kyseenalaistan sen olisiko järkevää jatkaa Jatko- osaan tässä samassa ohjelmassa, vaiko ottaa sen sijaan käyttöön jokin muu ympäristö esim. code.org tai Scratch. Ohjelmoinnin opiskelu alakoulussa ei saisi olla sidottu tiettyyn oppimisympäristöön. Sen sijaan oppilaille tulisi tarjota monipuolisesti vaihtoehtoja useasta eri koodauksen oppimisympäristöstä. Paremmin tulisi oppilaille ymmärrys, että samat ohjelmoinnin perusrakenteethan on käytössä kaikissa oppimisympäristöissä (=ohjelmointikielissä) !

Suosittelen tutustumaan ohjelmaan kokeilutunnusten avulla!!
Parissa viikossa ehtii kokeilla sopisiko tämän omana opetustyyliin..

https://go.bomberbot.com/en/login

Koodauspäivä alakoulussa – Toteuttamiskelpoinen idea

Datasepän koodikoulu pääsi koodauksen kouluttajan ominaisuudessa Raudaskosken alakoululle toteuttamaan koodauspäivää yhdessä koulun opettajien kanssa. Koodauspäiväna aamupäivän tunnit koko koulu opiskeli koodausta, ja sitten mentiin yhdessä ulos mobiilisuunnistusta tekemään! Koululla on ollut vuoden kestävä koodikoulu-hanke aiemmin, joten koodauspäivä oli suurimmalle osalle oppilaita ja opettajia kertausta hankkeessa opitusta.

Päivän ohjelma pääpiirteittäin:

  • 0-2 luokat: robotin ohjausta, karkkirobotti, TurtlesRobo- ja Robogem- lautapelit
  • 3-4 luokat: karkkirobotti, code.org visuaalista ohjelmointia, koodauspläjäys- kortit
  • 5-6 luokat: Kahoot- tietovisa aiheesta Ohjelmointi, Scratch visuaalista ohjelmointia
  • Yhteisesti: TurfHunt- mobiilisuunnistus ulkona

Datasepän koodikoulu hahmotteli päivän sisällön, ja toimitti 0-6 luokien opettajille tuntisuunnitelmat aamupäivän koodaustunneille. Ennen koodauspäivää opettajien kanssa yhdessä käytettiin yksi iltapäivä koodaus-koulutuksen merkeissä, kun opet kokeilivat heille vielä outoa Scratch koodausta. Lisäksi koulutuksessa käytiin läpi TurfHunt- mobiilisuunnistuksen sovellus ja mietittiin sisältö toiminnallisille suunnistusrasteille.

Tuntisuunnitelmat, joita opettajat käyttivät apuna valmistellessaan koodauspäivää:
https://rauskinkoodikoulu.wordpress.com/tehtava/koodauspaiva-raudaskoskella/materiaalit-koodauspaivaan/

Muutamia opettajien kommentteja päivän jälkeen:

1. luokan opettaja:
”…TurtlesRobo- lautapeli toimii hyvin ekaluokalla. Englanninkieliset ohjeet teetti opelle etukäteistyötä. Pelattiin ensin kerta peruskorteilla ja toisella kierroksella otettiin ensimmäinen funktiokortti (jään sulatus). Sitten oli mitta täynnä. Eivät olisi jaksaneet pitempään. Ei myöskään ope, melutaso oli korkea.”

3. luokan opettaja:
”…Kolmannella tunnilla teimme Koodauspläjäys- kortteja. Jaoin jokaiselle tussin ja kasan kortteja per pulpettiryhmä. Hyvin toimi tämäkin. Jokainen löysi mieluisaa tekemistä.”

Eskarien opettaja:
”…Karkkirobotti oli oikein kiva lapsista. Ryhmä vaan on niin iso, että vaikka jaoin sen kahtia niin odotusta silti tuli. Käytin lattiamuotoja ruudukkona. Joistakin lapsista oli helpompi piirtää nuolia samalla, kun hän antoi ohjeita. Ajattelin, että voisin ottaa uudemman kerran tätä. Ja voitaisiin vaikka askarrella oma robotti, jolle annetaan ohjeita ja sitä liikuteltaisiin.”

Datasepän koodikoulun kommentti:
”Kokemuksen perusteella sanona, että idea on varmasti toteutuskelpoinen muissakin kouluissa!! Jos koodausta on jo koulussa opiskeltu jonkinverran, niin tämäntyylinen sisältö käy hyvin vaikka kertauksena. TurfHunt/Creator CMS- ohjelma on ilmainen, ja rastien totetus on näin helppoa!”

Jaa jotain- tapahtuma: Tuntisuunnitelmia koodauksen alkeisiin alakoulussa

Nyt on meneillään Open Education Week 13vk/2017.
Datasepän koodikoulu haluaa osallistua viikkoon antamalla muiden käyttöön muutamia tuntisuunitelmiaan CC BY-SA lisenssillä.

Tässä tuntisuunnitelmat 1-4, joilla pääsee alkuun ohjelmoinnin alkeiden opettamisessa sellainenkin henkilö, jolla ei kokemusta ohjelmoinnin opettamisesta tai ohjelmoinnista yleensä. Nämä on käytännön tasolla kokeiltuja ja hyväksi havaittuja.

Ohjelmoinnin alkeita peruskoulussa:
https://drive.google.com/file/d/0B9NBzNK8wX3jemRsWHYwYVhJUFU/view?usp=sharing

Koodisatukirja: kokemuksia Hello Ruby kirjasta

helloruby_kansi

helloruby_tehtavat

Kerronpa esimerkin tosielämästä.

Viime viikolla oma tyttäreni 9v tuli koulusta ja kertoi lukeneensa koulussa Koodisatukirjan kokonaan läpi. Hän oli innostunut aiheesta ja halusi, että katsomme yhdessä kirjan tehtäviä. Kyseessä oli juurikin Hello Ruby- kirja!
Etenkin kartan piirtäminen kirjan päähahmon Rubin tyyliin ja ongelmien ratkominen tehtävissä tuntui hänestä kiinnostavalta. MUTTA, huomasin tytön ohittavan kirjan tehtävissä ohjelmoinnin termien määrittelyn ja siirtyvän suoraan tehtävään.

Olin hiukan hämmentyt asiasta, olinhan kokeilin koodisatukirjaa 1-4 luokkien kanssa Rauskin koodikoulussa Raudaskylällä. Juuri kukaan oppilaista eikä oma tyttärenikään tuolloin ollut kirjasta kovin innostunut…  tyttäreni ei ole ollut innostunut mistään koodausjutuista (on kuullut niistä liikaa kotona, olenhan puhunut koodikouluasioista 2014 vuodesta lähtien). Mutta nyt tämä kirja kolahti kunnolla!!

Nyt jälkikäteen pohdittuani minun lähestymistapani kirjaan koulun luokissa oli ehkä väärä: Eli minähän luin luokalle yhteisesti kirjaa pienen pätkän, ja osallistujat tekivät sitten muutamia harjoituksia. Yritin ennen harjoituksia selittää heille ohjelmoinnin termit, jota tehtävässä tulisi vastaan. VÄÄRIN meni. Parempi olisi antaa lasten lukea kirja kokonaan tai sitten lukea se heille pienessä porukassa. Ja tehtävien teossa ohjelmoinnin käsitteet on tarkoitettu ainoastaan opettajille, niitä ei tarvitse heti avata lapsille ollenkaan!!

Kokemuksesta viisastuneena NYT uskallan suositella Hello Ruby koodisatukirjaa muillekin!! Kannattaa kokeilla kirjaa, sen tehtävien avulla aikuinenkin voi tutustua koodauksen maailmaan. Kiitos kirjasta Linda Liukas 🙂

Kirjan saa ostettua mm. Adlibriksen verkkokaupasta – löytyy nimellä Linda Liukas.

Koodauspläjäys: hauskoja päättelytehtäviä

Koodauspläjäys

Koodauspläjäys on pakka puuhakortteja 7-12 vuotiaille. Kortit sisältävät päättelytehtäviä, jotka päättelykyvyn kehittymisen lisäksi opettavat ohjelmoinnin alkeita. Tehtävät ovat monentasoisia.

Pakan mukana tulee yksi vesiliukoinen tussi, jolla tehtävän voi tehdä suoraan korttiin. Valmiin tehtävän voi pyyhkiä kostutetulla paperilla pois. Kortteja on pakassa 100kpl, ja kortin molemmin puolin on yksi tehtävä. Tekemistä siis riittää!

Mediakerhossa (9-12 vuotiaiden kanssa) kokeilimme kortteja. Lapset tuntuivat tykkäävän kovasti.  Samasta pakasta pystyi yhtäaikaa tekemään koko kerhon porukka (11 lasta), kortteja vain välillä vaihdeltiin. Meillä ei ollut riittävästi vesiliukoisia tusseja, niin osa teki tehtäviä paperilla ja kynällä. Onnistui osa tehtävistä niinkin.

Loistavasti toteutettu paketti mielestäni, suosittelen muillekin! Tätä voisi käyttää luokkatilanteessa esim. matematiikan lisätehtävinä 3 – 6 luokkalaisille.

Hintakaan ei päätä huimannut. Kortteja saa esim. täältä: https://verkkokauppa.oppijailo.fi/koodausplajays-puuhakortit-7-12-v/564160/dp